Taitavat ja kauniit blogisystäväni

30.9.2014

rolser

A women in black
Blogfriends

Kauheaa, päivä jäi melkein ilman postausta. Elämä on ollut tänään erittäin aktiivista. Tämän Tiistain kruunasi loistava "Photo shoot" upeiden, taitavien ja kauniiden bloggariystävien kanssa. NADIAMAIJU ja minä olimme kaupungissa ROLSER kärryjemme kanssa tekemässä kuvasarjaa blogiyhteistyön puiteissa. Kameran takana toimi ihastuttava Maria blogista TIDSTJUVEN. Meillä oli todella kivaa! Kerron kärrystäni myöhemmin!
Muuta tänään tapahtunutta. Ukki ja mummo matkustivat takaisin Ruotsiin. Herra Hoo itki illalla ruotsinmummon ikävää ja minä söin haikeena taivaallista vispipuuroa. Kiitollisuushaasteet pyörivät Facebookissa. Itse kiitän tänään ystävistä, läheisistä, kivoista blogiystävistä ja hyvästä yhteishengestä. Elämä on mielenkiintoista ja nautin joka hetkestä. Auringon keltaista! YELLOW, KLIK!

LÄNGTAN

29.9.2014


Kesken kaiken turhamaisuuden ja pintaliidon keskellä pysähdyn! PROJECT LIV iloa pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä arkeen. 

/Pianon soittaja videolla on ystäväni. Upeaa musiikkia ja sanomaa!/ 

Vauhtia, vaarallisia tilanteita ja kahdeksan sentin korot

Kids

Kids
gymnastic

wild kids

Iltaa! Vaikka aiemin hiukan röyhentelin kuntoiluun liittyen ei tässä taloudessa totisestikkaan  löydy sohvaperunoita. Vauhtia ja liikettä riittää. Muihin aiheisiin. Ostin tänään Vagabondin nilkkurit paksuilla kahdeksan sentin koroilla. Uskaliasta ja huikeaa kaltaiselleni "läskipohjien"kuluttajalle. Kenkien pohja on tosin kokonaisuudessaan hiukan korotettu, joka tekee kengästä mukavan tuntuisen. En tunne käveleväni koroilla. Malttamattomat löytävät pienen "sneak peakin" INSTAGRAMMISTANI. Kenkiä minulla on todella vähän. Olen sutinut mustilla kangastennareilla viimeiset viikot. Niitä ennen käytin Åhlensin sandaaleja muutaman viikon. En ole kenkäfriikki, mutta olen päättänyt satsata laatukenkiin lähitulevaisuudessa. Huomenna on luvassa kivoja juttuja! Tulin hiljattain töistä ja nyt on aika ladata akkuja. Ajöss!

Maanantain Marimekko

marimekko mood image

Huomenta! Silmät sikkuralla ja lapset kuskattu, maanantai fiiliksiä ilmassa. Pyykkivuori on armoton. Onnekseni meillä on vielä appivanhemmat kylässä, on seuraa ja apua. Maanantain Marimekkopostaukset olivat tauolla kaksi maanantaita. Tänään jaan raikkaan fiilis kuvan tulevan kevään/kesän 2015 sisustusmallistosta. Aina positiivista ajatella jo tulevaa kevättä ja kesää. Nyt pyykkivuoren kimppuun ja illaksi töihin. Kouluhommiakin olisi, mutta asia kerrallaan. Mukavaa tätä viikkoa!

Sunnuntaifiiliksiä, kotikirppis ja lisää avautumista

28.9.2014

Beautiful Woman

flea market
Floral wallpaper


Sunnuntai! Tänään olimme tyttöjeni kanssa kaupungilla ostamassa vaatteita. Fiilikset olivat korkealla ja pienet leidit "instagrammasivat" seikkailun. Iltapäivällä kävin tuttavani "kotikirppiksellä". Hän on muotoilija ja tekstiilitaituri eli myytävä tavara oli taatusti mielenkiintoista. Ensimmäisen kuvan oikeanpuolimainen nainen asuu nyt meillä. Kuka hän muuten on? En keksi. Tämä kirppari järjestetään uudestaan ensiviikon Sunnuntaina kello 14-17 osoitteessa Sahakatu 1. Suosittelen käymään! 

/Sen verran on lisättävä vielä kuntoiluun liittyen, että en todellakaan ole sen tyyppinen joka kuluttaa sohvan kulmaa. Armas ystäväni kommentoi asioiden priorisoinnista ja mainitsi, että aikaa on jos haluaa. Osittain olen samaa mieltä, mutta tämän hetkinen elämänmenoni on ollut todella vauhdikasta. Iltatyö hankaloittaa asiaa. On vaikea ehtiä mihinkään, kun tulee kotiin vasta puoli kahdeksan aikaan illalla. Lapset ovat laitettava nukkumaan ja seuraavan päivän menot suunniteltava. Viittaan liikunnalla näissä yhteyksissä aktiiviseen salitreeniin tai muuhun enemmän kuin kolme kertaa viikossa tapahtuvaan säännölliseen harjoitukseen. Toisaalta olen tehnyt viimeaikoina paljon töitä ja opiskelutkin ovat ottaneet oman aikansa puhumattakaan näiden neljän kouluhommista ja kuljetuksista. Takana on erittäin intensiivinen pätkä, joka on vaikuttanut vahvasti asiaan. Olen kuitenkin onnistunut tekemään lenkin noin kaksi kertaa viikossa ja se on jo sinänsä ollut voitto. Tietokoneen ääressä istun yöllä joten sitäkään aikaa ei voi vaihtaa liikkumiseen. Aamupäivät kuluvat lapsia kuskaillen ja Juditin kanssa kotona. Toki voisin ottaa hänet mukaan salille...tai noh, empä tiedä. Ei taitaisi tuon termiitin kanssa tulla salitreenistä mitään. Neiti nimittäin on sellaisessa iässä, että oksat pois. Pointtini koko jutussa on vain se, että toivoisin ettei "superjutat" kovin herkästi ja mustavalkoisesti painottaisi sitä, että "kyllä, ehtii jos haluaa" tai "jokaisella on 24 tuntia". Nämä asiat ovat niin monitahoisia. Ne eivät aina ole yhtä yksinkertaisesti ratkaistavissa. Lenkki on tänäänkin tehty eli käytän totisesti jokaisen mahdollisen vapaan liikkumiseen sikäli kun pyykkivuori ja muut kodinhoitovelvollisuudet sallivat. Ugh!/  

//Naurua! Melkoinen puollustuspuheenvuoro. Toivottavasti ymmärrätte yskäni oikein ja osaatte lukea rivien välistä pohjimmaisen ajatuksen. Henkilökohtaisesti toivoisin superkuntoilijoilta hiukan eri tyyppistä kannustusta. Tuntuisi mukavalta saada tsemppiä muilla sanoilla, kuin aiemin mainitsemilla . Taidan olla kärkkäällä päällä tänään. Parasta mennä nukkumaan.//

Naurut

27.9.2014

Kuntoilemisesta ja pukeutumisesta

Fresh Fruits

Olen keksinyt syyt! Ensinnäkin kuntoiluun liittyen. Omalla kohdallani olen löytänyt syyn, minkä takia minun on vaikea ylläpitää tiivistä harjoittelutempoa. Syy ei ole pelkästään aika ja se, että minulla on neljä lasta. Suuri vaikuttava tekijä on se, että minulla on muita harrastuksia, joille palan enemmän. Niitä ovat muunmuassa bloggaus, sisustaminen ja käsillä tekeminen. Olen luonteeltani innokas ja asioihin paneutuva. Tämän takia innostus "täysillä" ei riitä joka harrastukseen. Lenkkini teen ja pystyn mahdollisesti irroittamaan aikaa pariin jumppakertaan, mutta jokapäiväiseen suoritukseen ei tämän neljänlapsen opiskelevan ja töitä tekevän mamman rahkeet riitä. Saatan ärsyyntyä ainaisesta jauhannasta siitä, kuinka "jokaisella on samat 24 tuntia vuorokaudessa". On, on, mutta ne tunnit ovat hyvin erinäköiset. Muistan aikoja, kun olin sinkku. Tein paljon kaikenlaista. Olin mielettömän aktiivinen. Oli helppo lähteä ja tehdä, kun huoli oli pidettävä vain itsestään ja omista aikatauluistaan. Nykyään tilanne on toinen. Monta palasta on oltava kohdillaan, jotta minä pääsen lähtemään. En valita, sillä rakastan tätä tilannetta. Tällä hetkellä olen päässyt kiinni lenkkiputkeen ja se on todella positiivinen asia. 
Toisena oivallukseni pukeutumiseeni liittyen. Osa teistä tietää, että olen aiemin kertonut huonosta silmästä vaatteiden suhteen. Itseluottamusongelmia minulla ei ole asian suhteen, mutta olen haaveillut osaavani pukeutua kivasti. Laiskan pukeutumiseni syyksi voisin mainita hoitsun ammattini ja kymmennen vuoden mamma-kauden synnytyksineen ja kotoiluineen. Minun ei ole tarvinnut omistaa tyylikkäitä vaatteita, koska olen ajanut kotoa töihin ja vetänyt valkoiset vermeet ylleni. Huomaan asian muuttuneen nyt, kun lapset ovat isompia ja olen aloittanut opiskelut. Kuljen niinsanotusti ihmistenilmoilla. Toisaalta tässä kohtaan mietin Katin "Vaasan upeimman naisen" sanoja "itsemme takiahan me pukeudumme". Teenkö niin? Tätä aihetta en saa käsiteltyä valmiiksi tämän vuorokauden sisällä. Palataan aiheeseen joskus toiste. Hyvää yötä!

/Kuvat eivät liity juurikaan aiheeseen. Huomaatte mahdollisesti, että olen löytänyt uuden suosikkiefektin Vescocamissa. Tykkään! Instagrammini on pian täynnä tämän kaltaisia kuvia. EKOJOHANNA AT INSTAGRAM, KLIK!!/

//Tämä lukihäiriöinen bloggari pidättää oikeuden kirjoitusvirheisiin. Sanat ja kirjaimet hyppivät silmilleni. Luin tekstini läpi kolme kertaa ja löysin virheitä vielä viimeiselläkin kierroksella. Sorry!//
 

LÖYTÖ © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger